<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Sauli Niinistön vaalilause ei kaikkia naurata. Sitä ovat kummastelleet jotkut perinteiset porvarit yhtä hyvin kuin työväenpuolueiksi nimitettyjen entisten sosialistipuolueiden kannattajat.

Kokoomuksen entinen presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi kehottaa Niinistöä tunnustautumaan selkeästi porvarien ehdokkaaksi. Ilaskivi sanoo ettei hän ymmärrä, miksi ei voi sanoa selvästi, että Niinistö on porvarillinen vaihtoehto.

 

”Ehkä ajattelen vain vanhoja latuja”, Ilaskivi sentään epäröi mielipidettään. (Hbl 17.11.) Hänen itsearviointinsa osuu tässä aivan oikeaan. Kansan jakaminen käsitteillä porvaristo ja työväki kahteen vastakkaiseen joukkoon kuului edelliselle vuosisadalle. Sadan vuoden ajan poliittista työväenliikettä yhdisti yksi ja yhteinen suuri aate, sosialismi. Sitä tarjottiin ihanteeksi koko vasemmistolle. Mutta sosialismia ei enää ole.

 

Sosialismin romahdettua ei myöskään käsitettä porvari tarvita yhteiskunnallisen luokkajaon kuvaajaksi. Uutta suurta aatetta ei sosialismin jälkeen ole ilmaantunut yhdistämään enempää työväkeä kuin porvareita erilliseksi joukoksi. Puoluekantaan katsomatta jokainen voi ilmoittaa kuuluvansa työväkeen, jos harteissa tai istumalihaksissa siltä tuntuu.

 

Niinpä myös jokainen ehdokas voi halutessaan ilmoittautua pyrkivänsä työväen presidentiksi. Niinistön tai hänen mainostoimistonsa idealla tulee olemaan merkitystä vielä presidentinvaalin jälkeen poliittiselle käsitteenmuodostukselle. Työväki-käsitettä ei voi monopolisoida vain tietylle poliittiselle ryhmälle.